Ruben Stiller avoimena tekemistään virheistä
Ruben Stiller aloitti mediauransa kapinallisena, joka rikkoi yleisiä puhetapoja muun muassa Yleisradiossa.
Toimittaja Ruben Stillerin ura alkoi 1980-luvulla printtimediasta, muun muassa vuonna 1985 aloittaneesta Image-lehdestä.
Arkistovideo: Lloyd Libison potkut Yleltä.
Kirjoittaminen ei kuitenkaan koskaan tuntunut täysin omalta ilmaisumuodolta päivätyön osalta.
– Olen aina ihaillut hyviä kirjoittajia, jotka saavat tehtyä hyviä juttuja nopeasti, mutta en kokenut itseäni erityisen lahjakkaaksi siinä. Radiossa pystyin ajattelemaan ääneen. Se sopi temperamentilleni paremmin, keväällä 2026 virallisesti eläkkeelle jäävä Ruben kertoo.
Kapinaa ja energiaa
Radio City ja myöhemmin Radiomafia olivat hänelle vapauttavia ympäristöjä.
– Radiomafia rikkoi Yleisradion virallisen puhetavan. Se oli kapinaa pölyttynyttä liturgiaa ja 1970-luvun ylipolitisoitunutta ilmapiiriä sekä esimerkiksi taistolaisuutta vastaan.
– Me nuoremmat toimittajat halusimme puhua niin kuin ihmiset oikeasti puhuvat. Siinä oli energiaa ja myös tiettyä ylimielisyyttä, se täytyy myöntää.
Nuorta itseään Ruben esimerkiksi kuuntelee nykyään tuskaisena.
– Ongelmanani oli etenkin silloin, että hätäilin. En kuunnellut loppuun. Menin sivupoluille. Se on välillä aika kauheaa kuunneltavaa. Silloin luulin olevani rohkea, mutta usein olin vain malttamaton.
Ravistelu oli itseisarvo
Niin sanottu kökkötraktoriskandaali on jäänyt osaksi Rubenin julkista historiaansa. Hän nimitti Radiomafian lähetyksessä keskustalaista Yleisradion alue- ja uutisyksikön johtajaa Tapio Siikalaa kökkötraktoriksi, joutui kolmeksi kuukaudeksi hyllytetyksi, mutta ilmaantui siitä huolimatta suoriin lähetyksiin ja lopulta irtisanottiin Ylestä.
– Se oli yhdistelmä provokaatiota ja ajattelemattomuutta. Ajattelin silloin, että ravistelu on itseisarvo. En ehkä pysähtynyt miettimään, mitä kaikkea ravistelu saa aikaan. Ajan henki oli toinen ja nykyistä tiukempi, mutta vastuu on totta kai aina oma, Ruben painottaa.
Ruben sanoo ymmärtäneensä vasta selvästi myöhemmin, mitä toimittajana oikeasti hakee. Hän alkoi tehdä televisiota, pääsi muun muassa takaisin Yleisradioon ja aloitti esimerkiksi Pressiklubin juontajana vuonna 2009.
– Tajusin jossain vaiheessa, että en ymmärrä dramaturgiasta juuri mitään. Että keskustelu ei ole pelkkää spontaania reagointia, vaan sillä on rakenne ja sain tähän ihan konkreettista apua Ylelläkin työskennelleeltä dramaturgilta Mauri Aholalta. Haastattelullakin on alku, keskikohta ja loppu. On jännite. On kaari, Ruben alleviivaa.
Vieras tekee ohjelman
Tuo mainittu oivallus tapahtui Rubenin mukaan vasta pitkän uran jälkeen, ei nuoruudessa.
– Ehkä keski-iässä aloin todella miettiä, mikä on vieraan rooli. Vieras ei ole rekvisiittaa minun performanssilleni, vaan koko ohjelman keskus. Se oli iso muutos ajattelussa, Ruben kertoo.
Ennen eläköitymistään radion Pyöreässä pöydässä ja television Kovan viikon illassa ”keikkaa tekevä” Ruben ihailee esimerkiksi BBC:n toimittajien tapaa rakentaa väittelyä.
– Siellä uskalletaan väittää vastaan systemaattisesti. Suomessa pelätään, että se on kannanotto. Mutta argumentaation selkeys on palvelus kuulijalle, Ruben uskoo.
Onko Ruben nykyään konservatiivisempi?
– Olen ehkä harkitsevampi. En koe muuttuneeni arvomaailmaltani, mutta olen tietoisempi seurauksista. Nuorena halusin rikkoa. Nyt haluan ymmärtää, Ruben sanoo.
– Ja olen aina erittäin hyvilläni, jos joku nuorempi antaa ratikassa tilaa ja istumapaikan varttuneemmille ihmisille, Ruben nauraa.
Ruben Stillerin juontama Pyöreä pöytä Radio Suomessa 17.30. Ruben jatkaa myös Kovan viikon illan vieraana TV1:ssä 7.3. lähtien.
