Radikaalista uskonlahkosta syntyi ylipitkä leffakummajainen
The Testament of Ann Lee saa ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 20. maaliskuuta.
The Testament of Ann Lee
Draama **
Brittiläinen Ann Lee (1736–1784) on yksi 1700-luvun karismaattisimmista mutta silti vähän tunnetuista uskonlahkojohtajista, jonka perustama Shakers-liike rantautui myös Amerikkaan vuonna 1774.
Leestä ja Shakersista tehty elokuva on kuitenkin ylipitkä ja kerronnallisesti hajanainen kummajainen, joka korostaa kyllästymiseen saakka liikkeen hurmoksellisia laulu- ja tanssirituaaleja.
Lee syntyy köyhään kahdeksanlapsiseen perheeseen Manchesterissa ja viettää lapsuutensa tekstiilitehtaassa. 26-vuotiaana naimisiin sepän kanssa mennyt Ann saa neljä lasta, jotka kaikki kuolevat alle vuoden ikäisinä.
Hengellinen herätys tapahtuu, kun Ann tapaa kveekareista irtautuneen pienen, palvontamenoissaan villiä laulua ja tanssia harjoittavan ryhmän. Lopulta Ann nousee ryhmän johtajaksi, messiaaniseksi ”Äidiksi”, jonka radikaalit opetukset korostavat selibaatin merkitystä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Leestä tulee myös vainottu hahmo, joka ylittää ryhmänsä kanssa Atlantin vuonna 1774 viedäkseen Shakers-ideologian Uuteen Maailmaan. Amerikassa naispuoliseen johtajaan, joka saarnaa Jumalan sukupuolettomuudesta, suhtaudutaan kuitenkin vielä vihamielisemmin.
Vaikuttava pääosa ei pelasta elokuvaa
Pääroolissa nähtävä Amanda Seyfried odotti taatusti Oscar-ehdokkuutta, niin ehdottomasti hän heittäytyy osaan ja sen vaativaan fyysisyyteen. Valitettavasti Mona Fastvoldin ohjaama teos on kuitenkin kokonaisuutena kaukana Seyfriedin vaikuttavasta suorituksesta.
Korkean tason taiteeksi tähtäävä elokuva on pikemminkin ylevyyteen puettua hölynpölyä, jonka turruttavuus tiivistyy lukemattomiin rituaalijaksoihin ja tyhjyyttään koliseviin dialogiosuuksiin. Elokuva on myös vähintään puoli tuntia liian pitkä, ainakin se tuntuu siltä.
Fastvold on tehnyt käsikirjoituksen avopuolisonsa Brady Corbetin kanssa. Pariskunta kirjoitti yhdessä myös Corbetin ohjaaman The Brutalistin (2024), joka ei tuntunut liian pitkältä vaikka se lähenteli neljää tuntia.
The Brutalist oli hallittu visio, joka onnistui kertomaan päähenkilöstään kaiken kertomisen arvoisen ja tuomaan Adrien Brodylle Oscar-palkinnon. Seyfried jää puolestaan kaikesta raatamisesta huolimatta Fastvoldin irrallisen ja itseriittoisen, palvontamenoista suurempaa transsendenssia hampaat irvessä hakevan vision vangiksi.
O: Mona Fastvold. N: Amanda Seyfried, Lewis Pullman, Thomasin McKenzie, Stacy Martin, Christopher Abbott. (Britannia/USA 2025). 137 min.
