Pommi tai törmäys sukellusveneeseen? Dokumentti selvittää villeimmät väitteet Estonian uppoamistragediasta

Estonia-laivan uppoamisesta on kulunut pian 30 vuotta ja spekulaatiot jatkuvat yhä.
Estonian vuoden 1994 syyskuussa tapahtuneen traagisen onnettomuuden ensimmäinen virallinen tutkintaraportti valmistui muutamassa viikossa. Siinä todettiin, etteivät aluksen rakenteet kestäneet kovaa merenkäyntiä avomerellä, keulavisiiri repeytyi irti korkeassa aallokossa ja sisään vyörynyt vesi sai aluksen uppoamaan.
Onnettomuustutkintakomission vuonna 1997 valmistunut lopullinen raportti vahvisti alun tutkimustiedon. Raportissa todettiin, että keulavisiirin lukitus ei ollut riittävän vahva. Keulavisiiri oli rakenteellisesti yhteydessä ajoramppiin. Irrotessaan visiiri veti autokannen luukun auki ja vesi pääsi tulvimaan sisään.
Moni piti tutkimustulosta kuitenkin liian tylsänä ja epäuskottavana, sillä Estonian traaginen uppoaminen tapahtui nopeasti, alle tunnissa. Salaliittoteoriat lähtivät elämään omaa elämäänsä ja saivat medianäkyvyyttä jo pian suuronnettomuuden tapahduttua.
– Joku sekopää saattoi soittaa toimittajalle ja väittää tietävänsä, että joku vei Estoniaan pommin. Juttu julkaistiin tarkastamatta ja miettimättä, miten luotettava kertomus on, virolainen tv-toimittaja Mihkel Kärmas kertoo tuoreen Estonia ja myytit -dokumentissa.
Salaliittoteoriat mylläävät
Salaliittoteoriat saivat tuulta myllyyn, kun paljastui, että Ruotsin puolustusvoimat oli käyttänyt lauttaa kuljetuksiin. Sitä pidettiin lisävahvistuksena tihutyöteorialle, vaikka puolustusvoimat vakuutti, ettei Estonialla ollut sotilasmateriaalia onnettomuusyönä.
Kohu Estonian ympärillä rauhoittui 2010-luvulla, mutta salaliittoteoriat nousivat uudelleen suosioon Discoveryn kohauttaneen Estonia – Mullistava löytö -dokumenttisarjan myötä. Suosittu dokumentti keräsi arvostusta yleisöltä sekä lukuisia palkintoja myös journalistisilta tahoilta. Henrik Evertssonin tekemä voitti muun muassa vuoden journalistipalkinnon. Sittemmin dokumenttia ja sen saamia palkintoja on myös kritisoitu.

Discoveryn dokumenttisarjassa esitettyjen tietojen mukaan uppoaminen johtui reiästä sen rungossa. Sarjassa esitettiin jälleen kerran uppoamisen syyksi räjähdystä tai törmäystä sukellusveneeseen.
Dokumentissa väitetään myös, että hylyn ympäristössä pehmeää savea, eikä runko siksi ole voinut vaurioitua osuessaan merenpohjaan. Dokumentin yhteydessä käytettiin myös totuutta vääristävää kaaviota.
Huhuilta katkaistaan siivet
Nyt nähtävä Ylen esittämä SVT:n dokumentti Estonia ja myytit avaa villeimpiä väitteitä ja katkaisee nyt niiltä siivet.
Dokumentti seuraa tuoreinta onnettomuustutkintaa ja näyttää uutta kuvamateriaalia hylyltä, muun muassa robottikameroiden ottamia kuvia Estonian autokannelta.
Tuoreimmassa hulppeat 85 miljoonaa kruunua kustantaneessa tutkimuksessa sekä Viron että Ruotsin turvallisuustutkintaviranomaiset tutkivat pohjan Estonian hylyn ympäristössä ja aluksen reiät kaikuluotauksella. Uudet tutkimustulokset osoittivat Discoveryn kohudokumentin väitteet vääriksi.
– On ilmiselvää, että hylyn alla on kallioperää rungon vaurioiden kohdalla. Kallio on täysin näkyvillä vain metrin päässä reiästä. Totesimme asian tunnustelemalla ainesta robotin tarttumakädellä. Se on kivikovaa, kertoo tutkija Ingemar Lundgren.
Onnettomuustutkijat kävivät Estonian hylyllä kesällä 2023 ja kuvasivat hylyn sisätiloja laajemmin kuin koskaan. Kuvissa näkyy ensimmäistä kertaa selvästi autokannen alue, mistä katastrofi alkoi. Vaurioituneen rungon sisäpuoli tallentuu kuviin.
Reikää kuvattiin aluksen sisältä. Kuvissa ei näy mitään, mikä viittaisi räjähdykseen. Kaikki vastaa sitä, mihin aiemmassa virallisessa raportissa päädyttiin eli vauriot ovat syntyneet siitä, kun alus osui pohjaan.
Estonia – Mullistava löytö -kohusarjan tekijät kieltäytyivät haastatteluista. He pahoittelivat vastauksessaan harhaanjohtavaa kaaviota, mutta sitä ei ole poistettu ohjelmasta.
Estonia ja myytit -dokumentti esitetään tiistaina 23.7. TV2:lla ja Yle Areenassa.