Petolliset: Simo Frangén ei suostu syömään matoja
Yksi asia harmitti sanataiteilija Simo Frangénia Petollisten kuvauksissa.
Lauantaina 14. maaliskuuta Nelosella startanneella Petollisten viidennellä kaudella kisaa sanataiteilija Simo Frangén, jolle sarja on ensimmäinen omakohtainen kokemus tositelevisiosta.
Video: Linnanisäntä Christoffer Strandberg arvioi aiempia kausia.
Paljon on miestä vuosien saatossa kyselty mukaan erilaisiin realitysarjoihin, mutta vastaus on aiemmin ollut kielteinen.
– Olen mukavuudenhaluinen ihminen. En tykkää mennä viidakkoon matoja syömään enkä ohjelmaformaatin kiusattavaksi.
– Jos menisin viidakkoon, eihän siellä olisi narikkaa, mihin voisin puvun laittaa, Simo perustelee nihkeää suhtautumistaan tositelevisioon.
Huumorikonkarin näkökulmasta psykologisen pelin etu on kuvausten sijainti. Hämeenlinnassa sijaitsevasta Vanajanlinnasta kun on vain 80 kilometrin junamatka kotikaupunkiin Tampereelle.
– En halua mennä kolmeksi kuukaudeksi ulkomaille. Se ei ole minun juttuni.
– Petolliset on siisti sisähomma. Ajattelin, että siinä voisi jopa vähän aivojakin käyttää.
Kaksijakoinen kokemus
Sarjan kisaajat on jaettu uskollisiin ja petollisiin. Tällä kaudella kilpailijoita on kaikkiaan 20.
Jokaisen kauden aluksi linnanisäntänä toimiva Christoffer Strandberg keskustelee osallistujien kanssa kahden näiden roolitoiveista. On eri asia, otetaanko toivetta huomioon.
Simo esitti toiveen pelata uskollisten riveissä.
– Ohjelman nimi on Petolliset, mutta siellä on myös uskollisia. Mainitsen jo ensimmäisessä jaksossa, etten halua olla hymyilevä tappaja eli semmoinen, joka on hyväntuulinen ja mukava, mutta yöllä murhaa kaikki, hän kertoo.
Hän myöntää, että linnassa uskollisten asema on heikompi. Petollisilla on kaikki olennainen tieto, kun taas uskolliset navigoivat pelissä omien arvailujensa ja päätelmiensä varassa.
– Ajatukseni oli muutama jakso ensin katsella tilannetta vähän kauempaa ennen kuin alkaisin toimia.
Simo ei suoralta kädeltä voi väittää pelkästään nauttineensa psykologisesta pelistä.
Hänelle jäi kokemuksesta kaksijakoinen olo.
Peli itsessään oli mielenkiintoinen ja sen tohinoissa hän tapasi mukavia ihmisiä. Harmitus tuli siitä, ettei linnassa päässyt luomaan aitoa keskusteluyhteyttä kanssapelaajiin.
– Olisin halunnut puhua muustakin kuin pelistä, mutta en voinut, koska mitä tahansa sanoin, sitä saatettiin tulkita miten sattuu. Small talk jäi tosi vähiin, ja sekin vähä oli ympäripyöreää, Simo harmittelee.
– En voinut luottaa kehenkään enkä voinut tietää, onko toinen kaveri vai istuuko se vain seurassani kuuntelemassa, mitä lipsautan, hän jatkaa.
Psykologi luovutti
Simon rauhallisuus pelin tuoksinassa herätti kanssakilpailijoissa epäilyjä.
Se oli turhaa, sillä Simo pelasi omana itsenään. Omien sanojensa mukaan hän on ihminen, joka ei hetkahda mistään. Tämä pätee niin televisiossa kuin siviilissä.
– Olen hyvin tasainen ja arvioin asioita objektiivisesti. En ole koskaan huonolla tuulella. Asiat tulevat ja sitten jo menevät. En jää murehtimaan.
– Maailmassa on paljon väkeä, jotka masentuu ja voi huonosti. En onneksi kuulu näihin, hän kiittää.
Petollisten kuvauksissa osallistujlla on mahdollisuus tavata psykologi. Simolla peli ei mennyt ihon alle eikä hän kokenut tulleensa verisesti loukatuksi.
– Aina joskus psykologi kävi kyselemässä, haluanko jutella hänen kanssaan. Sanoin, että ei kyllä ole tarvetta, mutta voithan sinä tulla juttelemaan. Sitten hän luovutti eikä enää edes kysynyt.
Kuvauspäivät Vanajanlinnassa olivat pitkiä. Kun päivän yhteiset hetket oli purkitettu, osallistujia odotti hotellihuoneessa työtehtävä.
Lätkää hotellihuoneessa
Petollisissa nähdään viidennellä kaudella uusi osio: pelaajien videopäiväkirjat, jotka he kuvaavat omissa huoneissaan muiden katseilta piilossa.
– Se tuli itselleni yllättävänä tietona. Olin ajatellut, että pääsen tästä nukkumaan, sitten pitikin vääntää video. Oli siinä säätämistä ja kyllä siihen ainakin puoli tuntia meni joka ilta tai yö, Simo kertoo.
Hotellihuoneessa Simo sai ajan kulumaan katsomalla jääkiekkoa. Tennis olisi ollut enemmän hänen lajinsa, mutta sitä ei lineaarisessa televisiossa ollut tarjolla.
– Olen itsekin pelannut tennistä kymmenen vuotta. Pelasin ennen sulkapalloa ja salibandya, mutta kun ikää tuli ja minulta meni eturistiside poikki polvesta, vaihdoin lajia hitaampaan tennikseen.
Petolliset lauantaisin klo 21.00 Nelosella sekä Ruudussa.
