Pelastakaa Willy -valas kuoli aliravittuna – näin villieläimiä on käytetty elokuvissa
Piin elämä -elokuvan tiikeri oli hukkua ja Pirates of the Caribbean -elokuvan apina puri naisen sairaalahoitoon.
Villieläimet voivat tuoda näyttävän lisän elokuviin ja sarjoihin, mutta usein eläimillä on ollut karu kohtalo tai sivulliset ovat joutuneet kärsimään.
Keiko oli miekkavalas, joka tuli tunnetuksi elokuvasta Free Willy – Pelastakaa Willy (1993). Se oli delfinaariossa, josta Jesse (Jason James Richter) päästi sen vapauteen.
Keiko itse vangittiin alun perin Islannin vesillä vuonna 1979, ja se myytiin islantilaiseen meriakvaarioon. Kolme vuotta myöhemmin Keiko myytiin eläinteemaiseen Marinelandin huvipuistoon Kanadaan, jossa sille opetettiin temppuja.
Pelastakaa Willy -elokuvan jälkeen ihmiset halusivat, että Keiko pääsee vapauteen. Guardianin mukaan Keiko eli huonoissa oloissa Mexico Cityssä sijaitsevassa huvipuistossa.
− Sen selkäevä oli kokonaan taittunut; sen iholla oli papilloomavirus; se oli todella alipainoinen, ympäristöaktivisti David Phillips muisteli Guardianille.
Kuoli vapaana
Vuonna 1998 Keiko lennätettiin Oregonista takaisin Islantiiin. Luontoon palauttaminen meni täysin pieleen, sillä Keiko ei osannut enää elää luonnonvaraisena.
Keiko ei esimerkiksi tiennyt, että elävä kala olisi ollut ruokaa ja se ui aina takaisin kouluttajiensa luo.
Vuonna 2002 Keiko ui Islannista Norjaan niin hyvässä kunnossa, että tutkijat uskoivat sen oppineen ravitsemaan itseään. Se vietti loppuelämänsä eräällä norjalaisella vuonolla ihmisten läheisyydessä.
Joulukuussa 2003 Keiko löydettiin kuolleena. Se oli kuollut keuhkokuumeeseen ja oli aliravittu.
Tiikeri oli hukkua
Elokuvassa Piin elämä (2012) seurataan "Pii" Patelin ja belgiantiikerin selviytymistaistelua valtameren armoilla. Tiikeri tehtiin tietokoneella, mutta tiikerin mallina käytettiin aitoa bengalintiikeriä.
Hollywood Reporterin mukaan bengalintiikeri King oli lähellä hukkua kuvauksissa. Elokuvan ohjaaja Ang Lee myönsi onnettomuuden tapahtuneen.
− Viime viikolla me melkein vi**u tapettiin King vesitankissa, eläinten hyvinvointijärjestön edustaja kirjoitti.
Kyseessä on järjestö, joka pitää huolen siitä, ettei elämiä vahingoiteta tai kohdella kaltoin elokuvissa ja sarjoissa.
− Tämä yksi otto meni tosi huonosti, ja hän eksyi yrittäessään uida pinnalle, hitto, melkein hukkui.
Lopulta Kingin kouluttaja sai tiikerin kiinni köydellä ja raahasi hänet vesitankin reunalle, josta tiikeri pääsi turvaan.
Piin elämä voitti lopulta neljä Oscaria ja huomioitiin Eläimiä ei vahingoitettu tämän elokuvan teossa -merkillä.
Apina puri naisen sairaalahoitoon
Yksi kapusiiniapinoista, jota käytettiin elokuvassa Pirates of the Caribbean: Salazar's Revenge (2015), puri maskeeraajaa korvaan toisen elokuvan kuvauksissa Australiassa.
9News-sivuston mukaan naista hoidettiin paikan päällä verenhukan ja shokin vuoksi. 54-vuotias nainen kertoi voineensa pahoin tapahtuneen jälkeen.
– Hyvin epätavallista, mutta elokuvien kuvauspaikoilla voi tapahtua kaikenlaista, joten emme voi olla liian yllättyneitä, Queenslandin ambulanssipalvelun tiedottaja Steven Burnes sanoi.
Eläinoikeusjärjestöt vastustivat
Ennen elokuvan kuvauksia paikalliset eläinoikeusjärjestöt kehottivat liittovaltion hallitusta kieltämään kahden kapusiiniapinan tuonnin viidettä Pirates of the Caribbean -elokuvaa varten.
Elokuvan tuottajat halusivat kuitenkin käyttää Chiquita-apinaa, joka näytteli Jackia, kapteeni Barbossan (Geoffrey Rush) lemmikkiapinaa neljässä aiemmassa Pirates-elokuvassa.
Apinoiden suojelujärjestön, Wild Futuresin, kampanjavastaava Cordelia Britton kommentoi ABC News Australialle, että modernin teknologian ansiosta eläinten maahantuonti ei ole enää välttämätöntä.
– Pirates of the Caribbeanin tuotannolle ei ole liian myöhäistä lopettaa villieläimien käyttö viihdeteollisuudessa, Cordelia sanoi.
Menestystä Oscar-gaalassa
Nykyisin elokuvat, joissa on mukana villieläimiä, tehdään kokonaan tietokoneella. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistu live-action elokuva Leijonakuningas kuvattiin fotograafisesti, eikä mukana ollut yhtään oikeaa eläintä. Elokuvan ohjasi Jon Favreau.
Se vaati perinteisten elokuvatekniikoiden, uusimpien virtuaalitodellisuustyökalujen ja korkeatasoisen tietokoneanimaation yhdistelmää. Se oli edistyksellisempää kuin Jon Favreaun edellinen live action -elokuva, Viidakkokirja (2016), joka voitti Oscarin parhaista erikoistehoista.
Eläimet toteutettiin kokonaan tietokoneella
Jon Favreau ja hänen tiiminsä pukivat virtualitodellisuuslasit päähänsä ja kävelivät virtuaalisessa setissä. He asettivat kuvakulmat matalan resoluution versioilla hahmoista ja tekivät niiden liikkeet samalla, kun säätivät valaistusta ja kuvausjärjestystä reaaliajassa.
– Käytät laseja nähdäksesi, missä toiminta tapahtuu. Kaikki oli melkein täsmälleen samanlaista kuin live action -elokuvan kuvaamisessa, Caleb Deschanel sanoo.
Kun kohtaukset ja ääninäyttelyt oli tehty, animaattorit ryhtyivät työhön ja animoivat kohtauksen kokonaan tietokoneella mahdollisimman eläviltä vaikuttavilla yksityiskohdilla.