Näkökulma: Pluribus-sarjassa paratiisi on kaiken loppu
AppleTV:n Pluribus on Breaking Bad- ja Better Call Saul -luojan uusin mestariteos.
Vince Gilligan on television draamasarjoille samanlainen nimi kuin Martin Scorsese tai Quentin Tarantino elokuvien puolella. Breaking Badin ja Better Call Saulin luoja on television harvoja tekijöitä, joiden uutta sarjaa odotetaan jo pelkän nimen perusteella.
Video: Tällainen olisi Antti Tuomas Heikkisen täydellinen kesäpäivä
Apple TV:n Pluribus ei kuitenkaan ole uusi rikossarja, eikä edes sellainen dystopinen kuvaus, jolta se saattaa alkumetreillä näyttää. Maailmaa on kohdannut avaruudesta tullut virus, joka yhdistää lähes kaikki ihmiset yhteiseen tietoisuuteen – miljardit ihmiset ajattelevat kuin yksillä aivoilla.
Tuloksena ei kuitenkaan ole verinen zombiapokalypsi, vaan eräänlainen rauhallinen kollektiivi. Ihmiset eivät enää riitele, himoitse, valehtele tai pyri hallitsemaan toisiaan. He ovat onnellisia.
Better Call Saulista tuttu Rhea Seehorn näyttelee Carolia, joka kuuluu muutaman kymmenen ihmisen joukkoon immuuneja, jotka ajattelevat yhä itsenäisesti.
Pluribus toimii ennen kaikkea siksi, että se kääntää yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden asetelman varsin omintakeiseen asentoon. Tavallisesti dystopioissa kollektiivi on yksiselitteinen hirviö ja yksilö sankari. Tässä sarjassa asia ei ole niin helppoa.
Yhteismieli ei ole paha. Se aidosti haluaa ihmisille – ja myös eläimille, kasveille ja planeetalle – hyvää. Se pyrkii poistamaan kärsimyksen, yksinäisyyden ja väkivallan. Samalla kuitenkin katoaa jotain olennaista: kitka, ristiriita, yksityisyys ja ehkä lopulta myös ihmisyys.
Juuri tässä Pluribus on kiehtovimmillaan. Se kysyy, tarvitseeko vapaus välttämättä erillisyyttä. Voiko ihminen olla aidosti vapaa ilman egoa, omistamista ja kilpailua? Vai onko yksilöllisyys juuri se voima, joka synnyttää taiteen, rakkauden, seksuaalisuuden ja luovuuden? Gilligan ei tarjoa helppoja vastauksia.
Sarjaa voikin tulkita monella tavalla. Yhdeltä kannalta siinä voi nähdä puolustuksen yksilöllisyyttä korostavalle kapitalismille ja omistamisen idealle. Carolin kauhu kumpuaa juuri siitä, ettei mikään ole enää hänen omaansa – ei edes ajatukset.
Samalla sarja käsittelee yllättävän rohkeasti seksuaalisuutta, läheisyyttä ja jopa vihollisen rakastamista. Yhteismielen jäsenissä on jotain lähes uskonnollista: he rakastavat myös niitä, jotka vihaavat heitä. Se tekee konfliktista oudon aseettoman. Harva scifi-sarja uskaltaa tai osaa rakentaa jännitteensä empatialle.
Ja ehkä kaikkein pelottavinta Pluribuksessa on se, ettei sen maailma tunnu täysin mahdottomalta. Ja se, että useimpien meistä tavoittelema yhteisymmärryksen auvo voisikin olla painajainen tai kaiken loppu.
Pluribus on katsottavissa Apple TV:ssä ja Prime Videossa.
