Näkökulma: Nostalgia kunniaan – kesällä on aikaa muistella menneisyyden merkkiteoksia

Taas on lomailtu. Ja taas on myös tullut mieleen lomallisia ajatuksia suhteessa mediaan.

Yksi tärkeitä kokemuksia oli se, kun lomakortteerin varastosta tuli vastaan DVD-soitin ja läjä DVD-levyjä. Tarvittavien piuhojenkin löydyttyä oli edessä yksinkertaista, mutta virkistävää viihtymistä: ei lukemattomien suoratoistopalveluiden selailua, ei salasanoja, ei applikaatioiden päivityksiä ja kaikkea muuta nykypäivän säätämistä. Levyä vaan koneeseen ja nautiskelemaan Ozzy Osbournen keikkavideosta ja Sergio Leonen ohjaamasta Huuliharppukostaja-klassikosta. Aah!

Median kulutukseni oli lomalla muutenkin hyvin musiikkipainotteista. Nyt oli muun muassa aikaa paneutua Disney+-palveluun keväällä tulleeseen The Beatlesin Let It Be -elokuvan uudelleenjulkaisuun ja pari vuotta sitten ohi luiskahteneeseen McCartney 3,2,1 -dokumenttisarjaan.

Niitä katsellessa mieleen nousi myös eräs sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu siitä, kuinka taiteilijat kietoutuvat joskus liikaa ylätason pohdiskeluun sekä oman taiteensa analysoimiseen ja sen tekemisen motiivien selittämiseen. Sen seuraaminen voi olla raskasta taiteen kuluttajalle, joka haluaisi vain synnyttää omat tulkintansa ja nauttia taiteesta ilman ennalta annettuja ohjeita.

Vaikka The Beatlesia voidaan monella tapaa pitää kaikkein hienostuneimpana ja monitasoisimpana rock- ja pop-musiikkina, niin dokumenttimateriaalin perusteella bändin jäsenet eivät juuri metatasoista ja korkealentoisista tavoitteista piitanneet. Meno oli leikillistä, poikamaisen kokeilevaa ja tietynlaista käsityöläisyyttä, ei taidetta isolla T:llä.

Samaan syssyyn meni YouTubesta löytyvä Lempilevyni-haastattelusarja, jossa suomalaiset eturivin artistit puhuvat ohjelman nimen mukaisista asioista. Jätettäköön sarjan tuotannosta vastaavan levykaupan nimi mainostamatta, mutta erityisesti Mariskan ja Matti Mikkolan sanailut omista takavuosien lempilevyistään ovat olleet riemukasta kuultavaa. Sarja on levitetty myös pidemmiksi podcast-jaksoiksi ja ne vasta nannaa ovatkin!

Tästä kaikesta välittyy suurimpana yksi tietty psykologinen ilmiö: nostalgia. Sitä pidetään monesti negatiivisena. Ei saa velloa nostalgiassa ja menneissä suuruuksissa, vaan pitää sekä tehdä että löytää jotain uutta ja erilaista. Vaikka näen totta kai uuden etsimisen arvon, niin haistatan myös pitkät nostalgian väheksymiselle. Jos jostain tuntemuksesta saa nautintoa ja voimaa elämäänsä, niin siitä vaan! Kesällä on aikaa myös nostalgisoida.

Let It Be ja McCartney 3,2,1 ovat katsottavissa Disney+-palvelussa.