Näin Leena Uotila suhtautuu ikääntymiseen

Näyttelijä tähdittää pian alkavaa Ehtoolehto-sarjaa, joka on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.
Vuonna 2013 kirjailija Minna Lindgreniltä ilmestyi Ehtoolehto-murhamysteeritrilogian ensimmäinen osa Kuolema Ehtoolehdossa (Teos).
Tarinassa iäkkäiden ystävysten Siirin ja Irman arki menee sekaisin, kun paljastuu, että heidän palvelutalossaan tapahtuu rikollista toimintaa. Rouvat alkavat selvittää epäilyttäviä kuolemia ja varkauksia, mikä johdattaa heidät vaaralliseen seikkailuun.
Elisan kahdeksanosainen alkuperäissarja Ehtoolehto perustuu Lindgrenin trilogian ensimmäiseen kirjaan.
Mummoenergiaa edustavat Taru Mäkelän ohjaamassa sarjassa tähtikolmikko Leena Uotila, Eeva Litmanen ja Rea Mauranen. Mukana on muitakin legendoja, kuten Ilmari Saarelainen, Heikki Nousiainen, Seela Sella ja Ulla Tapaninen.
Tuottaja Severi Koivusalo kehuu uutuussarjaa täydelliseksi yhdistelmäksi rikosjuonta ja mainioita hahmoja. Ja mikä parasta, satiirin keinoin nostetaan esille tärkeä yhteiskunnallinen teema: miten maassamme kohdellaan ikäihmisiä.
Severi on ehtinyt tänä keväänä käydä esittelemässä Ehtoolehtoa Berliinin elokuvajuhlien kansainvälisessä tv-foorumissa.
– Tuntuu, että yli 80-vuotiaita päähenkilöitä on kaivattu. Ehtoolehdon traileri herätti Berliinissä äärimmäisen paljon kiinnostusta, Severi iloitsi sarjan lehdistötilaisuudessa.
Barrikadisukupolvi
Siirin roolin esittäneelle Leena Uotilalla Ehtoolehto-kirjasarja oli ennestään tuttu.
– Olen lukenut kaikki kolme kirjaa. Tykkään niiden ironiasta ja huumorista, Leena kertoo.
Ehtoolehto-sarjan pääteemoja ovat ystävyys ja vanheneminen.
Kesken joulunodotuksen Siirin paras ystävä Irma (Eeva Litmanen) katoaa palvelutalosta. Siiri alkaa etsiä johtolankoja ja saa selville, että Irma on vastoin tahtoaan siirretty pahimpaan mahdolliseen hoitoyksikköön ”sekavana potilaana”.

Ehtoolehto antaa painajaismaisen kuvan suomalaisesta vanhustenhuollosta.
– Se on järkyttävän ajankohtainen aihe. Itse kieltäydyn ajattelemasta sitä, sillä on turha pelätä sellaista, mitä ei vielä ole tapahtunut, Leena tuumii.
Leena itse edustaa suuria ikäluokkia. Hänellä on vahva usko ikätovereihinsa.
– Olemme aina nousseet barrikadeille. Luotan siihen, että nostamme tarvittaessa metelin vanhustenhuollostakin.
Omalle ikääntymiselleen näyttelijä ei ole uhrannut montakaan ajatusta.
– Olen aina ollut hirveän utelias kaikelle ympärillä tapahtuvalle. Seuraan myös tarkkaan, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Se pitää ajatukset poissa vanhenemisesta, Leena sanoo.
"Olen niin pönttö"
Leena jäi kymmenen vuotta sitten eläkkeelle Helsingin Kaupunginteatterista, jossa hän oli näytellyt vuodesta 1997 lähtien.
Edelleen 77-vuotiaana hänelle tarjotaan mukavaan tahtiin uusia rooleja.
– Mielelläni teen paljon rooleja, koska rakastan näyttelemistä ja tätä hullua rotua, johon kuuluvat näyttelijöiden lisäksi ohjaajat ja kaikki taiteemme tekijät. Tämä rotu löytää aina jonkin kellarin, jossa rupeamme tekemään uutta juttua.
Ehtoolehdon työtahtia Leena kuvailee tiiviiksi varsinkin hänelle itselleen sarjan päätähtenä.
– Olen niin pönttö, että huomasin vasta matkan varrella, että hahmoni Siiri oli melkein joka kohtauksessa mukana.
– Meillähän oli hirmu hauskaa. Minua edelleen naurattaa yksi minun ja Rean (Mauranen) kohtaus, jonka lopulta saimme tehtyä. En kerro sitä kohtausta, en ainakaan julkisesti, Leena nauraa.

Malttamattomana Leena odottaa tänä keväänä alkavia teatteriharjoituksia. Ensi syyskuussa saa ensi-illan Espoon teatterissa Arakhne, jossa Ehtoolehto-tähti kohtaa näyttämöllä Jussi-palkitun Seidi Haarlan ja Karim Rapatin.
Kesällä Leena on mukana kuvaamassa Pamelan Tolan ohjauksessa Teräsleidit-komediaelokuvan jatko-osaa. Leffan ensimmäinen osa oli vuoden 2020 katsotuin kotimainen elokuva.
Tarve katsella murhia
Mitä eläkkeellä oleva näyttelijä tekee, kun ei ole teatterissa tai kuvauksissa?
– No, sanos se. Naputtelen pöytää, että mitähän tekisin. Luen kirjoja, kävelen Helsingissä. Joskus tekee mieli mäntymetsään, joskus nähdä taidetta. Sitten on ikuinen vesijuoksu ja meidän kaiffariporukka, jokaviikkoinen henkireikäni, Leena luettelee arjen ilojaan.
Teatterissa ja elokuvissa Leena käy ”rypäyksinä”.
– Välillä minulla on elokuvavaihe päällä, välillä on menossa teatterivaihe. Kirjoja lukiessa olen pedantti. Vaikka jokin kirja ei olisi mieleeni tai kiinnostava, luen sen sinnikkäästi loppuun.

Dekkarit ovat Leenan lempiviihdettä televisiosta, ja tästä harrastuksesta on saatu monta keskustelua kotona puolison Henri Kapulaisen kanssa.
– Hän ei katso ”niitä murhia” lainkaan. Varmaan jonkun psykologin pitäisi selittää, miksi on tarve katsoa murhia. Ei se liity murhiin tai murhanhimoon, ei edes pakoon arjesta, Leena miettii.
Kysyttäessä Leenalta hänen suosikkidekkarisarjaansa muisti tekee temput.
– Brittisarjat ovat aina hyviä, mutta minulla on näyttelijän muisti. Kun näytelmä loppuu, seuraavana päivänä en muista enää yhtään repliikkiä, hän naurahtaa.
Ehtoolehto alkaa Ruudussa 13. huhtikuuta. Ensimmäiset kaksi jaksoa nähdään starttipäivänä myös Nelosella.