Muumi-animaatioiden outo historia – juopotteleva Muumipeikko oli Tove Janssonille liikaa

Muumi-animaatioiden outo historia – juopotteleva Muumipeikko oli Tove Janssonille liikaa

Tove Jansson ei antanut hyväksyntäänsä Hayao Miyazakin luomalle Muumi-sarjalle.

Perjantaina 9. elokuuta vietetään Tove Janssonin (1914–2001) ja suomalaisen taiteen päivää. Jansson oli kirjailija ja kuvataiteilija, joka muistetaan parhaiten Muumipeikon luojana. Populaarikulttuurissa muumit tunnetaan erityisesti eri animaatiosarjoista.

Ensimmäinen muumi-piirretty ei ollut kuitenkaan Muumilaakson tarinoita vaan Muumiperhe (Die Muminfamilie, 1959–1960). 

Kyseessä oli nukketeatteriesitys, jonka oli tehnyt vuonna 1959 saksalainen tuotantoyhtiö Augsburperg Puppenkiste. Maailmanhistorian ensimmäinen Muumi-tv-sarja koostui kahdesta tuotantokaudesta ja 12 jaksosta.

Ensimmäinen kausi (jaksot 1–6: Die MuminfamilieEine drollige Gesellchaft) pohjatui kirjaan Taikurin hattu (1948), ja toinen kausi (jaksot 7–12: Die MuminfamilieSturm in Mumintal) kirjaan Vaarallinen juhannus (1954).

Toinen Muumi-sarja oli nimeltään Muumi (Mūmin, 1969–1970). Muumit levisi Japaniin ilmiönä jo 1960-luvulla. Vuonna 1969 alkoikin Hayao Miyazakin (Henkien kätkemä) luoma animaatiosarja, joka sai suurelta osin inspiraationsa muumitarinoista ja sisälsi 65 jaksoa.

Muumien luoja Tove Jansson ei kuitenkaan hyväksynyt ensimmäistä japanilaista Muumi-animaatiosarjaa, mitä ei tämän takia koskaan käännetty muille kielille, eikä näytetty televisiossa Japanin ulkopuolella. Vaikka sarjan päähenkilöt perustuivatkin muumeihin, heidän persoonallisuutensa ja ulkonäkö olivat lähes tunnistamattomia.

Lisäksi tarinat poikkesivat suuresti Janssonin luomasta maailmasta, ja sisälsivät muun muassa juopottelua, autoa ja väkivaltaa.

Väkivaltainen Muumi-sarja sai kuitenkin jatkoa Uuden muumin (Shin Mūmin, 1972) muodossa, ja oli edeltäjäänsä verrattuna uskollisempi alkuperäisille muumitarinoille, ja useiden muutosten myötä lapsiystävälllisempi. Sarja saikin Janssonin hyväksynnän, ja siten myös kansainväliset oikeudet.

Vuonna 1978 Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) -kirjasta julkaistiin minuutin pituinen animaatio Mumi-troll i Kometa, jonka oli tehnyt neuvostoliittolainen tuotantoyhtiö Ekran.

Samana vuonna Puolassa julkaistiin Muumien maailma (Opowiadania Muminków) -pala-animaatiosarja, joka tuotettiin Puolan lisäksi myös Saksan ja Itävallan televisiolle. Sarja jatkui neljän vuoden ajan, ja sisälsi 78 kymmenen minuutin pituista jaksoa. Myöhemmin oikeudet myytiin muihin maihin, muun muassa Isoon-Britanniaan, jossa englanninkielistä versiota esitettiin vuosina 1983–1985.

Muumien maailmasta on tehty myös animaatioelokuvia, joista Muumipapan urotyöt – erään nuoren Muumin seikkailut, ja Muumien taikatalvi ovat katsottavissa Yle Areenassa.
Muumien maailmasta on tehty myös animaatioelokuvia, joista Muumipapan urotyöt – erään nuoren Muumin seikkailut, ja Muumien taikatalvi ovat katsottavissa Yle Areenassa.

Jansson jopa osallistui englanninkieliseen käsikirjoitusprosessiin. Muumien maailma on katsottavissa MTV Katsomossa.

Neuvostoliitto palasi muumien pariin vuosina 1980–1983, kun neuvostoliittoilainen tuotantoyhtiö Sverdlovsktelefilm julkaisi kolme lyhytelokuvaa, jotka perustuivat kirjaan Taikurin hattu (1948). Näissä animaatioissa käytettiin leikattuja paperihahmoja. 

Vuosina 1990–1992 tehtiin Muumilaakson tarinoita, mikä on maailmanlaajuisesti tunnetuin Muumi-sarja. Sarjan juuret ovat Japanissa, missä Telescreen Japan yhdessä hollantilaisen yrityksen, Telecable Benelux B.V:n, kanssa tuotti sarjan, joka tunnettiin alun perin nimellä Tanoshii Mūmin Ikka (Muumit). Aiempiin japanilaisiin sarjoihin verrattuna Muumilaakson tarinoita oli uskollisempi Janssonin alkuperäisille Muumi-kirjoille -ja sarjakuville.

Muumilaakson tarinoita esitettiin alun perin Ylellä, kunnes sarja siirtyi vuonna 2017 MTV3:lle. Kanava ei päässyt Ylen kanssa sopimukseen alkuperäisten ääninäyttelijöiden käytöstä.
Muumilaakson tarinoita esitettiin alun perin Ylellä, kunnes sarja siirtyi vuonna 2017 MTV3:lle. Kanava ei päässyt Ylen kanssa sopimukseen alkuperäisten ääninäyttelijöiden käytöstä.

Dennis Livson tuotti Muumilaakson tarinoiden suomalaisen version, joka julkaistiin vuonna 1991. Benny Törnroos tuotti ja lauloi sarjalle tunnetun ja pidetyn Käy muumilaaksoon -kappaleen, niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Lauluista on jopa yli 60 eri kieliversiota.

Sarjasta tehtiin myös jatkotuotanto, Delightful Moomin Family: Adventure Diary, jota pidetään sarjan toisena kautena. Muumilaakson tarinoiden kaikki kaudet ovat katsottavissa MTV Katsomossa.

Muumilaakson tarinoiden toisella kaudella piirrosjälki on selvästi erilainen kuin alkuperäisellä kaudella.
Muumilaakson tarinoiden toisella kaudella piirrosjälki on selvästi erilainen kuin alkuperäisellä kaudella.

Viimeisin Muumi-sarja on Muumilaakso (2019), joka on ensimmäinen 3D-Muumi-animaatio. Suomalaisen Gutsy Animations -tuotantoyhtiön tekemästä sarjasta on julkaistu kolme kautta, jotka voi katsoa Yle Areenassa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi. 

Muumilaakson ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Olavi Uusivirta (Nuuskamuikkunen) ja Joonas Nordman (Muumipeikko).
Muumilaakson ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Olavi Uusivirta (Nuuskamuikkunen) ja Joonas Nordman (Muumipeikko).

Jokaisella kaudella on ollut oma teemansa: ensimmäisellä kaudella Muumipeikko ja hänen käsityksensä maailmasta, toisella kaudella muumiperhe ja kolmannella kaudella yhteisö.

Neljännen kauden teemana, joka julkaistaan syksyllä 2024, on utopia.

Lähde. Moomin.com