Krista Kosonen oikoo käsityksiä urastaan
Kerro kaikille -elokuvan tähti Krista Kosonen muistuttaa kansainvälisten tuotantojen lainalaisuuksista.
Krista Kosonen esittää Kerro kaikille -elokuvassa Iso-Gretaa, Seilin saaren vankilamielisairaalan johtajahoitajaa. Elokuva perustuu Katja Kallion kirjaan Yön kantaja.
Arkistovideo: Krista Kosonen kertoo Raamattu-projektistaan
Gretan hahmosta olisi ollut helppo tehdä kylmä ja yksiselitteinen vastavoima, mutta Kosonen ei halunnut nähdä Gretaa pahiksena.
– Ajattelin, että hän on ihminen, jolla on omia asioita elämässä, joita hän haluaisi, mutta ne eivät toteudu. Kaikki nämä elokuvan ihmiset haluavat elämältä jotain, eivätkä välttämättä saa sitä, Krista kertoo.
– En halunnut Gretasta jotain samaa kuin Yksi lensi yli käenpesän sadistinen hoitaja Ratched, Krista painottaa.
Tuuripeliä
Krista muistuttaa, ettei 1800-luvun lopulla ollut nykyisen kaltaista psykiatrisen sairaanhoidon koulutusta. Iso-Gretakin toimii niillä tiedoilla ja mahdollisuuksilla, jotka hänen aikansa hänelle antaa.
– Se on aika ohut viiva, kuka päätyi toiselle puolelle potilaaksi ja kuka ei. Ihan niin sanotuista naisten vaivoista, fysiologisista tai gynekologisista vaivoista, saattoi päätyä potilaan puolelle, Krista kertoo.
Iso-Gretalla on essunsa ja asemansa tuoma valta, mutta Krista ei näe häntäkään varsinaisesti vapaana. Greta kaipaa rakkautta ja perhettä siinä missä muutkin.
– Toisenlaisessa elämässä he olisivat kaikki voineet olla ystäviä.
Vahva nainen?
Kristan uralla on nähty runsaasti määrätietoisia ja toimintakykyisiä naishahmoja, mutta näyttelijä vierastaa puhetta niin sanotuista vahvoista naisrooleista.
– En ole oikeastaan koskaan ajatellut, että olisi jotenkin ”vahvoja naisia”. Minusta se on vähän klisee, Krista pohtii.
Krista sanoo kuulleensa saman määritelmän myös itsestään, vaikka ei itse koe olevansa erityisen vahva.
– Ehkä olen utelias ja menen ja teen välittämättä jostain häpeästä. Tai sanon välillä liiankin suoraan asioita, joita sitten kadun. Jotkut sellaiset piirteet ehkä näyttäytyvät vahvuutena, Krista pohtii.
Sama pätee rooleihin. Krista ei ajattele esittävänsä vahvoja naisia vaan ristiriitaisia ihmisiä.
– Teen pikkumaisten, alhaisten, nolojen, häpeällisten ja toisinaan urheiden naisten rooleja.
Ulkomaille ei vain ”mennä”
Krista on tehnyt urallaan töitä myös Suomen ulkopuolella muun muassa elokuvissa Blade Runner 2049 ja Backrooms sekä sarjoissa Foundation ja Ronja Ryövärintytär, mutta suhtautuu kansainvälisestä urasta käytävään puheeseen huomattavasti arkisemmin kuin miltä se ulospäin saattaa näyttää.
Hän sanoo uransa rakentuneen enemmän mahdollisuuksien ja intuition kuin suuren suunnitelman kautta.
– En ole systemaattisesti pyrkinyt jonnekin. Olen toki kunnianhimoisesti tehnyt kaikkea, mitä siihen liittyy, mutta työt ovat tulleet enemmän niin, että ”ai, tällainenkin mahdollisuus on”.
Kristaa huvittaa ajatus siitä, että näyttelijä voisi vain päättää lähtevänsä kansainvälisille markkinoille.
– Kun avautuu ovi mihin tahansa kansainväliseen tuotantoon, kilpailu kasvaa valtavasti.
Jo pieneenkin rooliin voi kuulua koekuvauksia, self tape -videoita, jatkokierroksia sekä ohjaajan, tuotannon, rahoittajien ja levittäjien hyväksyntää.
– Minultakin on kysytty, että eikö nyt kiinnosta tehdä kansainvälisiä juttuja. Ai että se olisikin vain minusta kiinni! Ihan kuin minä vain istuisin täällä miettimässä ja sitten ilmoittaisin, että nyt taas kiinnostaisi, Krista nauraa.
Kerro kaikille elokuvateattereissa 9.10.2026.