Keke Leppänen vinkkaa: Näin katsot tv-uutisia oikein!
Pitkän linjan uutismies ja nykyinen viestintäkouluttaja neuvoo katsomaan uutisia myös korvilla. Ja kritiikkiä vasta tarvitaankin.
MTV Uutisten tuttu ankkuri, nyt jo eläköitynyt Keke Leppänen on huolissaan uutisten objektiivisuudesta.
Videolla Keke kertoo kiireen ja virheen suhteesta tv-uutisissa
Syyskuussa 2024 viimeisen uutislähetyksensä vetänyt Keke suostui eläkepäivillään antamaan Katsolle käytännöllisiä vinkkejä television uutislähetysten katsomiseen.
Käytännöllisyyttä tärkeämpää on kuitenkin periaate, uutisten pyrkimys objektiivisuuteen.
Objektiivisuus ei ole näkökulmattomuutta tai kritiikittömän julkisuuden antamista kaikille näkökulmille. Vanhan kunnon tarkan, reilun ja totuudenmukaisen uutisoinnin vaatimus on silti voimissaan.
Keke ei kuitenkaan ole varma, että uutisten objektiivisuus olisi kulkemassa parempaan suuntaan.
"Vanha kääkkä"
Kokenut uutisankkuri nimittää itseään armottomasti vanhaksi kääkäksi. Hän kuitenkin kehottaa seuraamaan uutisia tarkasti, sillä niiden objektiivisuus ei ole itsestäänselvyys.
Maaliskuussa kerrottiin tutkimuksesta, jossa Pohjoismaissa toimittajaksi opiskelevien joukossa vasemmistolla ja vihreillä oli yhteensä 70 prosentin kannatus. Keke painottaa, että mihin tahansa suuntaan osuva näin suuri kannatus kuulostaa isolta ja huolestuttavaltakin.
– Omat taustat ohjaavat helposti aihevalintaa ja näkökulmia. Mitä pienempi toimitus, sen suurempi riski. Minusta toimittajilla oli aiemmin kovempi oman objektiivisuuden vaatimus.
Keken arvion mukaan yhä useampi nuori haluaisi tehdä toimittajan työtä omien mielipiteidensä kautta.
– Ja se on sitten muka ok. Minun mielestäni se ei ole ok.
– Tiedän vanhojen kääkkien aina horisevan ja sanovan, että ennen oli paremmin. Tässä kuitenkin ennen oli paremmin, Keke napauttaa.
Ei kaikki kuitenkaan ole hullusti. Keken mielessä isot mediatalot ovat lähtökohtaisesti kunnossa pyrkimyksessään reiluun näkökulmaan.
– Varsinkin pääutisissa vanha periaate on voimassa: pyritään tekemään niin tasapuolinen ja objektiivinen uutisjuttu kuin mahdollista. Hallituksen kantaan haetaan näkemys oppositiosta ja työnantajien esitykseen SAK:sta.
Katso uutisia myös korvilla
Periaatteiden jälkeen on helppo vaihtaa helpompiin, ulkoisiin asioihin. Keke puhuu uutislähetyksen katsomisen lisäksi kuuntelemisesta.
– Vaikka seuraan iloisella mielellä tv-uutisia, niin antaisin rapaa liian nopeasti tai epäselvästi puhuvista uutisäänistä. Monen äänen laatu on ohut tai korvaan pistävä. Äänen käyttö olisi sähköisessä mediassa kuitenkin tosi tärkeä.
Keke sanoo naurahtaen ymmärtävänsä, että 1980-luvulla ruutuun palkattiin kirjoittavia toimittajia lehdistöstä. Naurun ymmärtää, kun tietää Keken itse tulleen juuri tähän tapaan Maikkarin tv-uutisiin painetusta Uudesta Suomesta.
– Niihin aikoihin ääni on voinut jäädä vähemmälle huomiolle. Nyt on kuitenkin tehty sähköisiä uutisia Maikkarillakin jo 40 vuotta ja Ylellä sata vuotta, joten enää ei pitäisi löysätä kriteereitä.
Toisto tekee uutisankkurin
Television uutisankkureita on yksi toisensa perään valittu Suomen luotettavimmiksi miehiksi ja naisiksi. Se kertoo välineen taiasta: tv antaa muuta mediaa dramaattisemman aseman ja kyvyn siepata katsojan koko huomio.
Luotettavuus ei silti telkkarissakaan tule itsestään. Se rakentuu Keken mielestä hitaasti.
– Tv:n uutisankkurit ovat parempia tai ainakin monipuolisempia kuin ennen! Yksi etu onkin useammat uutislähetykset, valtava määrä toistoja kertyy nopeammin.
Omasta puolestaan Keke laskee asian leikiksi.
– Kun tulin ankkuriksi, silloinen toimituspäällikkö Pasi Salmikallio sanoi, että minut oli valittu, koska olin sopivan ikäinen ja minulla oli hyviä vaatteita.
Keke toteaa asian myös toisin päin. Hyväkään ankkuri ei välttämättä saa katsojan hyväksyntää, ennen kuin muutama tuhat esiintymiskertaa hioo varmuuden esiin.
Edes grafiikka ei ole viatonta
Tv-uutisten nykyisten näyttöseinien rinnalla entispäivien fläppitaulun ja karttakepin kanssa esiintynyt meteorologi on Kummeli-sketsien materiaalia.
Keke vie ajatuksen syvemmälle. Nopea ja hieno grafiikka on parannus ymmärrettävyyteen, mutta se saattaa myös korvata jotain muuta.
Siinä kohtaa katsojan on hyvä olla hereillä eikä viaton.
Keke kuvailee, miten harvinaiset "yksinkertaiset kökkögrafiikat" vaihtuivat hänen tv-uransa lopulla kiihtyvällä vauhdilla valtavaan graafiseen panostukseen.
– Uutisissa on animaatioita ja seinän täydeltä grafiikkaa, jonka ankkuri tai valveutunut toimittaja heittää toimittajan ja kuvaajan tekemän jutun tilalle.
Katsojan on hyvä pohtia, jääkö uutisissa jotain kertomatta, kun slotti täyttyy näyttävällä havainnollistuksella ja ehkä myös kuvapankista osin poimituilla tai tekoälyn työstämillä tehosteilla.
Keke kuitenkin varoo esittämästä asiaa niin, että grafiikka olisi automaattisesti vaihtoehto uutisjutulle.
– On mielenkiintoinen kysymys, onko se hyvä vai huono asia.
Hyvää on esitystä tukeva ja lähetyksen ilmettä parantava grafiikka. Vaaran paikka on, jos se on säästötoimi. Silloin paikan päällä olevan toimittajan tuoma syvyys on poissa.
– Kun vielä 1990-luvulla oli lompsa kunnossa, olisi ajateltu, että lähdenpäs tässä käymään Lähi-idässä, Keke veistelee.
Klikkiotsikko vaikuttaa televisioon asti
Vaikka tv-uutisissa ei näy kirjoitettuja otsikoita, Keke arvelee klikkiotsikoiden vaikuttavan televisiossakin.
Vaikutus olisi sama kuin muuhunkin mediaan. Mikään uutisväline ei ole yhteisestä painovoimakentästä irrallaan.
Keke yksinkertaistaa klikkiotsikon taitavasti.
– Kun ennen kerrottiin, mitä ihmiselle oli tapahtunut, nyt kerrotaan ihmisen nimi ja sanotaan "suuri uutinen" tai "nyt puhuu".
Uutiskansalaisen ei pitäisikään antaa sanavalinnan ohjata omaa tunnetta ja ryhtyä ajattelemaan sen vallassa. Kannattaa maltilla ja kriittisesti katsoa, mitä uutisessa oikeasti kerrotaan.
– Me mediassa olemme sopuleita, Keke siteeraa Mauno Koivistoon liitettyä kielikuvaa.
– Matkimme toinen toistamme, ja yhtäkkiä huomataan, että me olemmekin nyt pimeässä kaikki. Sitten me kaikki yritetään takaisin valoon, Keke sanoo.
