Elokuva-arvostelu: Inka Kallén häikäisee Aku Louhimiehen Odotus-draamassa

Aku Louhimiehen Odotukselle on lyöty jo etukäteen kohuelokuvan leima sen sisältämän seksuaalisen kuvaston sekä ohjaajansa mediassa saaman kohtelun vuoksi. Sensaationnälkäiset moralistit joutuvat kuitenkin pettymään, sillä Odotus ei hyväksikäytä näyttelijöitään vaan rakentaa näiden kanssa vahvan ja vaikuttavan psykoseksuaalisen draaman.

Inka Kallén on häikäisevä Ellinä, joka elää pastorimiehensä Mikon (Aku Hirviniemi) kanssa Turun saaristossa. Kun paikalle saapuu vieras molempien menneisyydestä, nuoruudenystävä Olavi (Andrei Alén), joutuu Elli prosessoimaan uusiksi tunteitaan sekä syvälle salattuja seksuaalisia halujaan ja toiveitaan.

Odotus pohjaa hahmojensa nimiä myöten Juhani Ahon vuosien 1885 ja 1893 romaaneihin Papin tytär ja Papin rouva, joita pidetään psykologisen kuvauksen klassikoina suomalaisessa kirjallisuudessa. Kirjoista on ammennettu kuitenkin täysin itsenäinen tarina, joka korostaa Ellin sisäisen maailman myrskyämistä, kun valheet omista tunteista ja tarpeista nousevat pintaan. Tämän purkautuminen seksuaalisesti tuntuu täysin perustellulta. Lisäksi elokuvan seksikohtaukset ovat erittäin taitavasti ja hyvällä maulla toteutettuja.

Louhimies on palannut omimmalle tontilleen toisen ohjaajan jättämistä Omerta-raunioista. Odotus on elokuva, jollaisten tekijänä Levottomien, Irtiottojen, Pahan maan ja Käskyn ohjaaja on ollut aina parhaimmillaan. Se on myös visuaalisesti poikkeuksellisen kaunis, jopa pakahduttava elokuva, jonka tekeminen on jättänyt vieläpä negatiivisen hiilijalanjäljen. Tämäkin yksityiskohta, jonka mainitseminen ei ole nykyaikana tarpeetonta. 

Kokonaisuuden kruunaa Esa-Pekka Salosen ensimmäinen elokuvamusiikki, joka sopii Odotuksen yhtä aikaa repivään ja rakentavaan mielenmaisemaan erinomaisesti.

Draama. O: Aku Louhimies. N: Inka Kallén, Aku Hirviniemi, Andrei Alén. (Suomi 2021). 97 min.

Elokuvateattereissa perjantaina 1.4.