Elokuva-arvio: Brittiläinen kurjuus saa Bird-elokuvassa maagiset mittasuhteet

Bird

Draama ***

Oscar-palkittu brittiohjaaja Andrea Arnold tunnetaan puolidokumentaarisista, raa’alla tunnevoimalla ladatuista draamoista Red Road (2006), Fish Tank (2009) ja American Honey (2016), jotka ovat kahmineet palkintoja muun muassa Cannesissa. Valitettavasti Arnoldin uusin elokuva ei yllä ohjaajan huipputöiden tasolle.

Bird kertoo 12-vuotiaasta Baileysta, joka elää Pohjois-Kentin laitamilla vallatussa talossa isoveljensä ja vajaa kolmekymppisen pikkurikollisisänsä Bugin kanssa. Pian naimisiin menevällä Bugilla ei riitä juurikaan aikaa Baileylle, joka etsii huomiota ja seikkailua muualta. Vaelluksillaan hän törmää Birdiin, outoon lintumaiseen mieheen, joka etsii kauan sitten kadonneita vanhempiaan ja totuutta perimästään.

Arnold rakentaa kiehtovia, todellisuuden raadollisuutta rikkovia hetkiä, jotka auttavat näkemään ympäröivän kurjuuden positiivisemmassa valossa. Mutta kun elokuva lopulta antautuu maagiseen realismiin, tuntuu se huijaukselta, joka vie pohjan siihen saakka rakennetulta. Kohtauksen tarkempi sisältö jääköön tässä yhteydessä paljastamatta.

Arnoldilla on jälleen silmää nuorille amatöörinäyttelijöille, joista etenkin Baileya esittävä Nykiya Adams on mahtava esikoisroolissaan. Myös irlantilaistähti Barry Keoghan (The Banshees of Inisherin) vakuuttaa isän roolissa, jonka saadakseen Keoghanin piti luopua kiinnityksestään Gladiator II:ssa.

O: Andrea Arnold. N: Nykiya Adams, Franz Rogowski, Barry Keoghan. (Britannia/Ranska/Saksa 2024). 119 min.