Elena Leeve: Työttömyys ajoi kesätöihin kukkakauppaan
Kesä työttömänä näyttelijänä oli Elena Leevelle mieleenpainuva ja opettavainen kokemus.
Katja Ståhlin toimittaman Yle Radio Suomen Elämäni kesä -ohjelman viimeisimpänä vieraana on näyttelijä Elena Leeve. Kanavan kesäsarjassa julkisuudesta tutut henkilöt muistelevat yhtä mennyttä kesää, joka on jäänyt muistoihin erityisenä.
Videolla Lauri Tilkanen kuvailee unelmiensa kesäpäivää ja avautuu rakkaasta kesämuistosta.
Elena nimeää elämänsä kesäksi vuoden takaisen kesän 2025. Valinta ei ollut helppo, sillä 43 ikävuoteen mahtuu useita ikimuistoisia kesiä varsinkin teinivuosilta ja aikuisuuden kynnykseltä.
– Nyt tuntui siltä, etten jaksa hirveästi nostalgisoida. Olen nostalgisointiin taipuvainen ihminen. Mielestäni menneisyydessä on aina ollut parhaat asiat.
– Se on piirre, josta haluaisin ravistella itseni pois. Olen kyllästynyt sellaiseen ajatteluun, Elena perustelee valintaansa.
Kesä 2025 oli näyttelijän mukaan poikkeuksellisen “tapahtumaton”, mutta juurikin siksi tuosta kesästä tuli käänteentekevä.
– Se ei edes välttämättä ollut helpoin kesä minulle, mutta koen, että siitä oli paljon hyötyä ja iloa. Opin tosi paljon, jos lomalla voi tekemättömyydestä oppia. Opin ainakin itsestäni ja perhesuhteista.
Kesään takki tyhjänä
Kevätkauden 2025 Elenan piti kiireisenä helsinkiläisen Q-teatterin Rikos ja rangaistus -näytelmä. Sitä esitettiin täysille saleille, ja lisänäytösten ansiosta näytelmä työllisti ensemblea pitkälle toukokuulle.
– Se oli fyysinen esitys. Ääni oli koko ajan poissa, joka paikkaa sattui. Se oli aivan ihana, tosi rakas produktio, mutta myös aika rankka. Lähdin kesälomalle takki tyhjänä, Elena muistaa.
Kulttuurialaa on kuritettu muutamat viime vuodet, mikä on näkynyt muun muassa näyttelijöiden heikentyneenä työllistymisenä. Tähän ongelmaan Elena törmäsi Q-teatterissa viettämänsä kevään jälkeen.
– Oli jännä kesä, koska minulla ei ollut töitä. Pikkaisen ahdisti, miten tässä pärjää.
Elena tiesi, että elokuulle olisi Tampereen Teatterikesässä muutama Rikoksen ja rangaistuksen esitys, mutta siihen asti kalenteri ammotti tyhjyyttä.
Onnekseen Elenan ystävä oli perustanut Helsingin kantakaupunkiin kukka- ja viinikaupan.
– Suoritin anniskelupassin. Laitoin ystävälle viestiä, että jos hän haluaa lomailla, voin tulla myymään kukkia ja tarjoilemaan viiniä, näyttelijä kertoo.
Kaupasta lisätienestejä
Kun näyttelijän lapset lähtivät lomailemaan isänsä kanssa, Elena pestautui kesätöihin.
– Se oli ehdottomasti yksi elämäni kesistä, koska se oli niin mieleenpainuva. Tein jotain täysin muuta. En lomaillut, olisin voinut, mutta tarvitsin ekstrarahaa.
– Lapset olivat landella, en ollut töissä, en kuvauksissa, vaan työskentelin aivan uudessa ympäristössä. Se oli hauskaakin, hän muistelee.
Isoimman yllätyksen kesätyössä tarjosivat kohtaamiset. Elena kävi monet keskustelut ventovieraiden asiakkaiden kanssa ja kukkatuntemuskin kasvoi.
– Sain hyvän valmennuksen siihen ja apua olisi varmasti ollut lähellä, jos olisi tullut paniikin paikka. Johdattelin asiakasta niin, että hän sai itse määritellä oman kimppunsa. En tee mitään valmiita kimppuja.
Kun putiikissa oli hiljaisempaa, Elena, joka on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa, nappasi tietokoneensa ja jatkoi “ikuisuusprojektiaan” eli kirjoitti proosallista tekstiä.
– Olen tottunut, että lähden liikkeelle, jos minulla ei ole mitään. Minun on vaikea pysähtyä. Ilman kukkakauppaa en varmaan olisi pysähtynyt kirjoittamisen äärelle.
– Minun on vaikea luoda itselleni kirjoittamisen rutiineja. Istuminen on haastavaa. Se, että olin kauppaan sidottu, mahdollisti sen.
Aikaa lapsille
Heinäkuu vierähti ystävän kaupassa, mutta kesäkuu meni työttömänä.
– Olen ollut aika monta kesää töissä. Jostain 18-vuotiaasta asti olen ollut aina jossain tuotannossa kiinni.
– Oli korkea aika täysin vapaaseen kesään, vaikka se olikin uutta, outoa, hämmentävää ja ristiriitaista, Elena tunnustaa.
Elenan oman lapsuuden rakkaisiin muistoihin lukeutuvat kesäpäivät maauimalassa. Kun äiti pakkasi hänet ja Elenan kaksossiskon Datsuniin ja päivä vietettiin yhdessä Helsingin Kumpulan maauimalassa.
Näyttelijä halusi tarjota saman yhteisen elämyksen kahdelle lapselleen. Lähes joka päivä he suuntasivat Helsingin Uimastadionille. Ja mikä parasta, ilman tiukkaa aikataulua.
– Siellä tuli vietettyä kiireettömiä kesäpäiviä. Sekin tekee viime kesästä elämäni kesän.
– Ei ollut sillain, että aamulla olemme siellä neljä tuntia, sitten käyn duunissa, sitten mummi hakee ja laittaa ruokaa, sitten tulen kotiin… Ei, nyt oli oikeasti niin, että olemme Stadikalla niin pitkään kuin haluamme.
Monet Elenan tv-sarjoista on kuvattu kesäisin. Työntäyteisiin kesiin tottuneena hän myöntää, että ajoittain aikatauluttomuus ja tekemättömyys olivat hänelle vaikeaa.
– Ei se ollut itsestäänselvästi helppoa, vain vapautta ja kivaa. Mutta ehkä juuri siksi tuosta kesästä tuli erityisen tärkeä. Olin uuden äärellä, näyttelijä toteaa.
Elämäni kesän uusi jakso lähetetään joka kesälauantai Yle Radio Suomessa. Sarja on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.
