Eila Roine menetti lapsen ja puolison - "Luulin kuolevani"
Rakastettua näyttelijää on kohdannut kaksi suurta surua.
Yle TV1 esittää sunnuntaina 3. elokuuta uusintana Juho-Pekka Rantalan toimittaman Itse asiassa kuultuna: Eila Roine.
Videolla näyttelijä Lauri Tilkanen vastaa Katson kesäkyselyyn.
Tamperelaisnäyttelijä Eila Roineen haastattelu on kuvattu vuonna 2019.
Marraskuussa 1931 syntynyt Eila on näyttelijäpari Eero ja Sylvi Roineen esikoistytär. Pian lapsen syntymän jälkeen Sylvi teki päätöksen luopua teatterista ja jäi kotirouvaksi.
Perheeseen syntyi vielä kaksi lasta lisää Liisa ja Esko, jotka molemmat jatkoivat vanhempiensa jalanjäljissä näyttelijöiksi.
Keväällä 1949 Eila sai päästötodistuksen Tampereen Tyttölyseosta. Keskiarvoltaan alle seitsemän todistus ei ollut kummoinen, mutta kyllä sillä teatteriin töihin pääsisi.
Eila pääsi jo samana kesänä ensimmäistä kertaa nousemaan näyttämölle ammattilaisten rinnalla Tampereen Kesäteatterissa.
Syksyllä hän aloitti opinnot Eino Salmelaisen näyttelijäkurssilla. Tie näyttelijäksi oli avautunut.
Työkaverit amorina
Syksyllä 1953 Eilan silloisessa työpaikassa Tampereen Työväen Teatterissa aloitti järjestäjänäyttelijänä nuori mies nimeltään Vili Auvinen.
Rakkaus ei syttynyt heti, sillä Vili oli kihloissa valkeakoskelaisen tytön kanssa. Erottuaan kihlatustaan teatteriväki alkoi toimia amorina nuorille.
– Nää rakkaat työtoverit alko naittaa meitä toisillemme. Että kyllä te sentään olisitte hyvä pari ja minkä takia te ette rupee.
– Kunnes me sitten alettiinkin kuljeskella yhdessä kaupungilla ja ruvettiin ihan oikeesti tykkäämään toisistamme. Sillai se meni, Eila kertoo muistelmissaan.
Vuonna 1955 Eila ja Vili vihittiin.
Kun he ensimmäisen kerran näyttelivät yhdessä avioparina, huomasi Eila odottavansa lasta.
Maaliskuun 23. päivä 1956 syntyi esikoispoika Tommi Petteri.
Raskas, pieni uurna
Vanhemmat olivat onnellisia pienestä pojastaan, mutta onnea varjosti huoli.
– Hän itki paljo. Ei me tiedetty, oliko nälkä vai koskiko vai mikä oli, Eila muistaa.
Lopulta perhe lensi Helsinkiin, missä Tommi Petteri pääsi tutkimuksiin Lastenklinikalle. Kävi ilmi, että lapselta puuttui sappitiehyet.
Elinajanodote oli kolme vuotta.
– Luulin kuolevani ja ennemmin olisinkin kuollu, kuin kuulla lapseni saavan semmosen tuomion. Mutta ei ihminen tuskaansa kuole. Suruun voi kuolla, mutta tuskaan ei, Eila sanoo.
Tommi Petteriä hoidettiin Pyynikin sairaalassa, missä hän sai parasta mahdollista hoitoa. Vanhemmat kävivät teatteritöiden ohessa katsomassa lastaan.
Puolen vuoden iässä Tommi Petteri kuoli. Hänet haudattiin Kalevankankaalle.
– Äkkiä mulle tuli semmoinen tuska, että ei, mun lastani ei saa laittaa tonne maahan. Vili ymmärsi sen ja järjesti tuhkauksen. En ole koskaan kantanu mitään niin raskasta kuin oli se pieni, pieni uurna.
Puolison odottamaton kuolema
Suuri suru kohtasi Eilan vielä kesällä 1996.
Vili loukkaantui pudottuaan mökin katolta. Hän oli ollut puhdistamassa rännejä.
Sairaalassa Vili sai verenmyrkytyksen ja vaipui tajuttomuuteen.
– Mulla on tämmöinen muisto… me ollaan sairaalassa ja lääkäri sanoo, että hän ei enää herää. Vili oli tehnyt hoitotestamentin eli ei ollut syytä pitää häntä letkuilla elossa.
– Me oltiin läsnä, kun elämää ylläpitäneet koneet sammutettiin ja Vili nukku pois.
Vili kuoli 64-vuotiaana 2. elokuuta 1996. Hänet haudattiin poikansa Tommi Petterin viereen.
Itse asiassa kuultuna: Eila Roine nähdään sunnuntaina 3. elokuuta klo 18.45 TV1:llä.
Lähde: Antti Heikkisen Eila Roine (Otava, 2023).
