Behm avoimena elokuvaroolistaan: Näin sujuivat intiimikohtaukset
Draaman kaari viehättää Behmiä niin paljon, että hän hyppäsi näyttelijäksi Anna minun rakastaa enemmän -elokuvaan.
Hollolassa syntynyt Rita Behm opiskeli aikoinaan kokiksi, mutta ruokaakin enemmän häntä alkoi kiinnostella musiikin kokkailu muille artisteille.
Kävi kuitenkin niin, että muusikkojen taustavaikuttajaksi pyrkineestä Behmistä itsestään tuli esiintyvä artisti ja vieläpä hyvin menestynyt sellainen: Behmin vuonna 2020 julkaistu esikoisalbumi Draaman kaari viehättää palkittiin peräti kahdeksalla Emma-palkinnolla.
Draaman kaari todellakin taitaa viehättää Behmiä, sillä nyt hän laajentaa osaamistaan näyttelemisen puolelle: Behmillä on pääosa perjantaina 3.10. ensi-iltansa saavassa Anna minun rakastaa enemmän -elokuvassa, joka perustuu hämeenlinnalaisen kirjailijan Juha Itkosen 20 vuotta sitten julkaistuun romaaniin.
Turvallinen debyyttirooli?
Behmin debyyttirooli on siinä mielessä turvallinen, että tarina sijoittuu musiikkimaailmaan ja Behmin roolihahmolle käy vähän kuin laulajalle itselleen eli hänestä tulee tähti puolivahingossa. Behm itse tosin ei näe Suvi Vaahteran (jonka nimi kääntyy pop-maailman huipulla muotoon Summer Marple) hahmoa peilikuvanaan.
– Onhan hän aika hiirulainen minuun verrattuna! Oli toki ihana kokemus näytellä tätä herkähköä runotyttöä, mutta jos vielä jatkossa näyttelen, niin minua kiinnostavat nimenomaan vahvat hahmot isolla H:lla, Behm sanoo.
Ei painetta pussailusta
Toisaalta Suvin rooli ei ole aivan tuikiturvallinen ensi kertaa näyttelevälle nuorelle naiselle. Kyseessä on kuitenkin rakkaustarina, mikä yleensä elokuvamaailmassa tarkoittaa enemmän tai vähemmän myös intiimejä kohtauksia. Behm ei kuitenkaan ottanut tästä ennakkopaineita.
– Edes elokuvan pussailukohtaukset eivät jännittäneet minua etukäteen, ja ne menivätkin todella hyvin ja vaivattomasti, Behm toteaa.
Soundit särähtävät
Pussaileminen ei aiheuttanut Behmissä puistatuksia, mutta ihan samaa ei voi sanoa Joel Melasniemen ja Leo Jupiterin filmiin räätälöimästä musiikista. Sitä itse oman musiikkinsa pitkälti tuottava Behm analysoi ammattituottajan vinkkelistä:
– Elokuva sijoittuu 2010-luvun puoliväliin, ja Suvin esittämien pop-kappaleiden soundimaailma on aivan kammottava! Leo Jupiter tavoitti aikakauden todella onnistuneesti. Itselleni tulee kylmät väreet kun muistelen, miten ollessani itse levytysstudiossa vuonna 2017 haettiin samanlaisia soundeja, jotka nykyään aiheuttavat lähinnä oksennusreaktion.
Nenälaululla eroa roolihahmoon
Jossain kohdin Behm olikin hieman huolissaan siitä, että ihmiset ajattelevat Suvin kappaleiden olevan Behmin biisejä.
– Lauloin Suvin osuudet tarkoituksella todella paljon nenästä eli aivan eri tekniikalla kuin millä normaalisti laulan. Se oli myös hauskaa, Behm paljastaa.
Lopuksi Behm paljastaa vielä oman suosikkinsa musiikkielokuvien saralta.
– Miten musiikkielokuva määritellään… no äh, vastaushan on tietenkin Phantom of The Opera! Se on niin dramaattinen ja teatraalinen, ja etenkin lapsena katsoin sen todella monta kertaa. Uudemmista musiikkidraamoista puhuttaessa pidin kyllä paljon uudesta Bob Dylan – A Complete Unknown -leffasta.
Elokuvan traileri.